Suomalaiset luottavat poliisiinsa. Poliisibarometrin mukaan 91 prosenttia vastaajista luotti melko tai erittäin paljon. Tutkimukseen haastateltiin vuosi sitten yli tuhatta Manner-Suomessa asuvaa.
Poliisilla on myös hyvä maine sidosryhmien keskuudessa. 97 prosenttia vastaajista arvioi sen jokseenkin tai erittäin hyväksi. Kyselyyn vastasi joulukuussa yli 350 poliittista vaikuttajaa, kunnanjohtajaa, johtavaa virkamiestä, poliisin neuvottelukuntien jäsentä sekä järjestöjen edustajaa.
Hyvä luottamus ja maine kertovat osaltaan poliisin omasta toiminnasta, mutta mitä suurimmassa määrin myös koko suomalaisesta yhteiskunnasta. Turvallisuuden kantavana voimana on yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Sen vastavoimina ovat eriarvoistuminen ja syrjäytyminen.
Poliisi voi ilmoittaa väärinkäytöksistä myös nimettömästi
Luottamus on kaiken poliisitoiminnan perusta. Se edellyttää nuhteettomuutta niin virassa kuin vapaa-aikana. Poliisilla itsellään on lisäksi velvoite ilmoittaa virassa havaitsemistaan väärinkäytöksistä.
Sisäistä valvontaa poliisissa on tehostettu monella tapaa viime vuosina. Poliisilaitoksiin ja Keskusrikospoliisiin on perustettu oikeusyksiköt, joiden tehtävänä on laillisuusvalvonta. Sen lisäksi Poliisihallitus tekee sisäisiä tarkastuksia ja laillisuustarkastuksia vuosittain.
Henkilöstö voi ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä nimettömästi eettisen kanavan kautta. Poliisi otti järjestelmän käyttöön Suomessa ensimmäisenä viranomaisena.
Ilmoitukset käsitellään Poliisihallituksessa. Viime vuonna niitä tehtiin 191. Valtaosa oli yleisiksi mielipiteenosoituksiksi tulkittavia kirjoituksia, joissa oli kritiikkiä tai palautetta poliisin hallinnosta yleensä.
Lisäksi ilmoitettiin henkilöstöä eriarvoistavista käytännöistä poliisiyksiköissä. Kaikki tällaiset ilmoitukset ohjattiin palautteena tiedoksi asianomaisille poliisiyksiköille.
Kuka tahansa voi kannella poliisin toiminnasta
Sisäisen valvonnan ohella kuka tahansa voi kannella poliisin toiminnasta. Viime vuonna poliisille tehtiin noin 800 ja ylimmille laillisuusvalvojille, eli eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille, yli tuhat kantelua.
Mikäli tapauksissa on syytä epäillä rikosta, ne siirretään aina syyttäjälle arvioitavaksi. Syyttäjä käsittelee vuosittain noin 800 - 1000 tapausta, joista arviolta pari sataa etenee alueelliselle syyttäjätutkinnanjohtajalle.
Poliisirikostutkinnan viime vuoden kertomuksen mukaan eniten ilmoituksia aiheuttavat poliisin tekemät päätökset esitutkinnasta ja hallinnollisista luparatkaisuista sekä päätökset virka-avun antamisesta toiselle viranomaiselle. Seuraavina tulevat voimankäyttö, poliisin käytös, liikenteeseen liittyvät asiat, oikeudeton tietojärjestelmien käyttö ja ilmoitukset poliisin hallussa kuolleista henkilöistä.
Poliisilla on vuosittain yli miljoona hälytystehtävää ja rikosilmoituksia kirjataan useita satoja tuhansia.
Joka kymmenes kantelu johtaa toimenpiteisiin
Vain harva poliiseihin kohdistuvista esitutkinnoista johtaa syytteisiin ja vielä harvempi tapaus johtaa tuomioon. Poliisissa käsitellyistä kanteluista noin joka kymmenes johtaa toimenpiteisiin, kuten huomautuksiin, varoituksiin tai vakavampiin virkamiesoikeudellisiin toimenpiteisiin.
Suurin osa ilmoituksista ja kanteluista ovat asiallisia. Perusteettomien poliisirikosilmoitusten ja kanteluiden määrä on kuitenkin kasvanut. Ne työllistävät niin poliisia kuin syyttäjälaitosta.
Jokainen annettu moite ja rikostuomio tarkastellaan ja katsotaan, onko kehittämistoimenpiteille tarvetta. Tapauksia käsitellään myös poliisien koulutuksessa.
Oikeudenmukaisuus, osaaminen ja palvelu keskeiset arvot
Eettisyys on yksi hyvän hallinnon tunnusmerkki. Poliisin arvoja ovat palvelu, oikeudenmukaisuus, osaaminen ja henkilöstön hyvinvointi. Poliisin eettinen koodisto ja arvot ohjaavat päivittäisessä työssä tekemiämme valintoja ja auttavat tiedostamaan oikeita toimintatapoja.
Poliisit antavat myös eettisen valan, jossa sitoutuvat toimimaan aina ja kaikissa tilanteissa poliisin arvolle sopivalla tavalla.
Tänä vuonna poliisissa on otettu käyttöön yhdenvertaisuutta ja asiakkaan kohtaamista tukeva verkkokurssi. Se on pakollinen kaikille poliisivirassa toimiville sekä poliisilaitoksien siviiliviroissa työskenteleville. Kurssin tavoitteena on laajentaa henkilöstön ymmärrystä yhdenvertaisuudesta, viharikollisuudesta ja vähemmistöistä.
Poliisin työ kuormittaa ja vaatii venymistä
Poliisin työn vaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi. Samalla tehtäviä on jouduttu laittamaan tärkeysjärjestykseen. Kiireen kokeminen ja toisaalta riittämättömyyden tunne ovat kasvussa.
Väärinkäytöksiä ei voi perustella millään tekijöillä. Kohtaamme työssämme kuitenkin raskaita asioita. Nykyisin niistä myös puhutaan avoimemmin, mikä on erinomainen asia. Olemme monella tapaa pyrkineet laskemaan kynnystä kertoa ja keskustella.
Poliisissa kuitenkin kannamme huolta siitä, että pystymmekö väsymisen keskellä täyttämään asiakkaidemme kasvaneet odotukset. Rikosten tutkinta-ajat ovat kasvaneet, harva-alueilla partion saapuminen kestää pidempään, välttämättömästäkin kehittämisestä on tingitty ja toimitilat rapistuvat.
Lisäksi lähes joka kolmas poliisi kokee joutuneensa maalittamisen kohteeksi viimeisen kolmen vuoden aikana. Ilmiössä on kysymys viranomaisten tavoitteellisesta halventamisesta ja häiritsemisestä. Sillä pyritään luomaan epäluottamusta, kyseenalaistamaan poliisin puolueettomuus, aiheuttamaan ulkopuolisissa hämmennystä poliisin ja laajemmin koko viranomaistoiminnan uskottavuudesta, ruokkimaan polarisaatiota sekä erityisesti vaikuttamaan poliisin päätöksentekoon.
Turvallisuus on valtion ydintehtävä. Me kannamme aidosti huolta siitä, että poliisin maailmanennätysluokkaa oleva luottamus ei vaarannu sen takia, että poliisi ei suoriutuisi tehtävistään.
Mikko Eränen
poliisiylitarkastaja
Poliisihallitus
