Poliisi on valvonut tehostetusti rattijuopumuksia heinäkuun ajan vuosina 2023 sekä 2024. Vuonna 2023 tämän teemavalvonnan aikana poliisi puhallutti ajoneuvojen kuljettajia yhteensä lähes 64 000 kertaa. Se on yli 11 000 puhallutusta enemmän kuin vuonna 2022 heinäkuussa. Kuluvana vuonna poliisi ylsi 94 000 puhallutukseen. Tilastokeskuksen (2024a) tietojen perusteella rattijuopumusonnettomuuksissa oli heinäkuussa vuosina 2019–2022 keskimäärin 71 uhria, sekä kuolleet että loukkaantuneet mukaan lukien. Rattijuopumusonnettomuusuhrien määrät ovat ennakollisesti vuosien 2023 ja 2024 heinäkuussa vähentyneet kolmanneksella aiemmista vuosista. Näyttää siis siltä, että valvonnan kohdentamisessa on onnistuttu.
Syynä liikennejuopumuksia koskevan valvonnan ajoittamiseen juuri heinäkuulle oli ajoittaa valvonta kesän vilkkaimpaan aikaan ja kesätapahtumakauteen sekä ajankohtaan, jolloin aikaisempina vuosina rattijuopumusonnettomuuksien uhrien määrä on ollut suurimmillaan. Poliisi halusi siten kohdentaa valvontaresurssin käytettäväksi erityisesti aktiiviseen liikennejuopumusvalvontaan kiinnijäämisriskin lisäämiseksi ja päihdeonnettomuuksien vähentämiseksi.
Kuva 1. Rattijuopumusonnettomuuksien uhrien (kuolleet ja loukkaantuneet yhteensä) kuukausittaiset keskiarvot 2019–2022 (kaikki kuukaudet) ja 2023–2024 (tammi-elokuu). Datan lähde: Tilastokeskus 2024a
Poliisin valvonnasta
Rattijuopumus muodostaa edelleen ylinopeuksien ohella suurimman riskin tienkäyttäjien hengelle ja terveydelle. OTIn Päihderaportin 2024 mukaan vuosina 2018–2022 tapahtui yhteensä 742 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta. Niistä pääaiheuttajista, joista oli päihdetieto olemassa, 38 prosenttia (N = 271) oli päihtyneitä eli yhden tai useamman päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisia. (Räty 2024.)
Alkoholirattijuopumuksista törkeiden rattijuopumustapausten (veren alkoholipitoisuus 1,2 promillea tai enemmän) osuus on ollut 60 prosentin luokkaa jo pitkään. Riskisuhde olla kuolemaan johtavan liikenneonnettomuuden aiheuttaja on noin satakertainen, jos veresi alkoholipitoisuus on 1,0 promillea, ja jo noin kymmenkertainen, jos alkoholipitoisuus on 0,4 promillea. (Luoma 2022).
Edellä mainittu yhdessä sen tosiseikan kanssa että, päihdeonnettomuuksien uhrien määrä on suurimmillaan heinäkuussa, perustelee, miksi on mielekästä suunnata poliisin työaikaa heinäkuussa rattijuopumusvalvontaan. Valvonnassa pyritään puhalluttamaan mahdollisimman monta ajoneuvon kuljettajaa, jotta kiinnijäämisriskiä saadaan nostettua ja liikenneonnettomuuksia vähennettyä.
Poliisin valvontajakson aikana tehtiin runsaasti puhalluskokeita pääväylillä, mutta myös syrjäisemmillä, erityisesti mökkiliikenteen suosimilla reiteillä koko Suomen alueella. Vilkkaan tieliikenteen alueilla ja ajankohtina valvonnassa suosittiin erityisesti massapuhallutuksia. Vesillä ja hiljaisemman tieliikenteen reiteillä käytettiin enemmän yksittäisiä tarkastuksia. Valvonnan pääpaino kohdennettiin ajallisesti sellaisiin ajankohtiin, jolloin tiedettiin analyysin perusteella päihtyneitä kuljettajia olevan eniten liikenteessä ja onnettomuusriskin suurimmillaan. Näitä ajankohtia olivat esimerkiksi viikonloppuillat ja lauantaiaamut. Suunnittelussa huomioitiin myös kesätapahtumat sekä se, että kyseessä oli yleisin kesälomakuukausi. Myös huumausaineista tai lääkkeistä päihtyneet kuljettajat olivat valvonnan kohteena, mutta suurin osa päihdeonnettomuuksien aiheuttajista ovat alkoholin vaikutuksen alaisena.
Valvonnan vaikutus liikenneturvallisuuteen
Säännöllistä liikennevalvontaa ja seuraamuksia tarvitaan. Erityisesti perinteinen valvonta ehkäisee tutkimusten mukaan vähentävät kolareita merkittävästi, myös vakavia. Monissa maissa ympäri maailman luotetaan vahvasti liikennevalvontaan kuljettajien käyttäytymisen muuttamiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Liikennevalvonnan on havaittu vähentävän tehokkaasti kuolemaan johtavien moottoriajoneuvojen kolareiden määrää maissa, joissa moottoriajoneuvoja käytetään paljon. Perinteisen "miehitetyn" poliisin liikennevalvonnan on havaittu vaikuttavan merkittävästi positiivisella tavalla paitsi vakaviin kolareihin myös yleisesti kaikkiin tieliikenteessä tapahtuviin onnettomuuksiin. Havainnot kertovat siitä, että perinteinen valvonta luo erityisestävää vaikutusta niin sanottuihin korkean riskin kuljettajiin (Tay 2009).
Rattijuopumusonnettomuuksien uhrien määrä ja liikennekuolemien määrä kesäaikaan
Rattijuopumusonnettomuuksissa vuosina 2023 ja 2024 on Tilastokeskuksen (2024a) ennakkotietojen mukaan heinäkuussa menehtynyt kolme henkilöä molempina vuosina, kun vuosina 2019-2022 menehtyneitä oli keskimäärin noin seitsemän. Kokonaisuutena rattijuopumusonnettomuuksien määrä väheni vuosina 2023–2024 edellisten vuosien (2019-2022) heinäkuun keskiarvoon verrattuna kolmanneksen (-34 %). Merkittävää vuosien 2023 ja 2024 heinäkuun valvonnan osalta oli havainto, että poliisin tietojen perusteella myös todettuja liikennejuopumuksia oli edellisvuosia vähemmän (noin -14 %).
Kuten kuvasta 1 on nähtävissä, rattijuopumusonnettomuuksien uhrien määrä on suurimmillaan kesäkuukausina. Myös liikennekuolemien määrä nousee kesäkuukausina. Kuvassa 2 on vihreällä korostettu kuukausista heinäkuut ja katkoviivalliset janat osoittavat kuolleiden määrän vuosien 2023 ja 2024 heinäkuiden osalta verrattuna muihin kuukausiin. Poliisin aloitettua rattijuopumusten tehostetun valvonnan, on vuosien 2023 ja 2024 heinäkuussa liikenteessä kuollut vähemmän ihmisiä kuin vuosien 2019–2022 heinäkuina. Tehostetun valvonnan ja myös muun samanaikaisen aktiivisemman liikennevalvonnan voidaan nähdä heijastuneen yleisemminkin liikennekuolemiin ja siten liikenneturvallisuuteen.
Kuva 2. Tieliikenteessä kuolleet kuukausittain 1/2019–8/2024. Datan lähde: Tilastokeskus 2024b.
Rattijuopumusten määrän kehityksestä
Edellä todettiin, että heinäkuun rattijuopumusvalvonnassa tavattiin liikenteestä vähemmän päihtyneitä kuin aiempina vuosina. Poliisi suorittaa kaksi kertaa vuodessa R-tutkimuksen, joka mittaa alkoholipäihtyneiden kuljettajien määrää liikenteessä. Koronavuosina seurantaa ei tehty ja ensimmäinen koronan jälkeinen mittaus on toteutettu vuonna 2022. Vuosien 2022 ja 2023 rattijuopumusrajan ylittäneiden määrä oli aikaisempia vuosia korkeampi (0,18 %), sillä ylittäneiden määrä on yleensä ollut 0,13-0,14 % välillä. Kuluvana vuonna rattijuopumusrajan ylittäneiden määrä laski 0,12 %:iin. Alkoholia maistelleiden osuus on ollut suurempi vuonna 2018 ja sitä edellisinä vuosia suurempi kuin vuosina 2023 ja 2024. Vielä on ennen aikaista sanoa, että päihtyneiden määrä liikenteessä olisi vähenemässä, ainakaan R-tutkimusten perusteella. Liikenteestä poliisin tapaamien päihtyneiden määrä on ollut laskussa vuodesta 2011 lähtien mutta kehitys on tasaantunut tämän hetkiselle tasolle muutama vuosi sitten.
Millaiset tekijät ovat yhteydessä siihen, että ihminen ajaa päihtyneenä? Impinen (2011) on väitöstutkimuksessaan todennut heikon sosiaalisen aseman olevan yhteydessä päihtyneenä ajamiseen nuorilla ja työikäisillä. Matala koulutustaso, työttömyys, yksin asuminen ja naimattomuus lisäsivät tutkimuksen mukaan tällaisen toiminnan todennäköisyyttä. Nuorilla myös vanhempiin liittyvät tekijät, kuten matala koulutus- ja tulotaso olivat yhteydessä lastensa ajamiseen humalassa. Toisaalta vaikka työikäisillä matala tulotaso ennakoi päihtyneenä ajamista, yhteys oli nuorilla päinvastainen, eli suuremmat tulot tarkoittivat yleisempää päihtyneenä ajamista.
Lopuksi
Poliisin tekemä liikennevalvonta on yksi konkreettinen tapa muuttaa tiellä liikkujien käytöstä suoraan tien päällä. Turvallinen liikennekäyttäytyminen taas johtaa onnettomuuksien ja inhimillisen kärsimyksen vähenemiseen sekä onnettomuuksista yhteiskunnalle koituvien kustannusten pienenemiseen.
Säännöllistä liikennevalvontaa ja seuraamuksia tarvitaan, jotta tiellä liikkujien käytös muuttuu turvallisempaan suuntaan. Erityisesti perinteinen valvonta ehkäisee tutkimusten mukaan vähentävät kolareita merkittävästi, myös vakavia. Valvonnan lisäksi on tärkeää, että ihmisillä on tietoa turvallisesta käytöksestä liikenteessä. Tiedon avulla on mahdollisuus toimia oikein. Vaikka tietoa ja valvonta ei vaikuta kaikkien ihmisten käytöksen muuttumiseen liikenneturvallisempaan suuntaan, valvonnan avulla saadaan myös rattijuopon matka katkaistua ja onnettomuuksia estettyä.
Poliisi tulee jatkamaa rattijuopumusvalvontaa rattijuopumusten ja rattijuopumusonnettomuuksien vähentämiseksi. Poliisi tekee osansa liikennekuolemien puolittamisessa vuoteen 2030 mennessä ja nollavision saavuttamiseksi vuonna 2050.
Pasi Rissanen
Poliisiylitarkastaja
Poliisihallitus
Mika Sutela
Analyytikko
Poliisihallitus
Lähteet
Impinen, Antti: Arrested drunk drivers: Trends, social background, recidivism and mortality. National Institute for Health and Welfare, Department of Alcohol, Drugs and Addiction and University of Helsinki, The Hjelt Institute, Department of Public Health, 2011 https://www.julkari.fi/handle/10024/79865
Luoma, Arto: Kuolemaan johtaneisiin liikenneonnettomuuksiin vaikuttaneita taustatekijöitä 2005–2014. Onnettomuustietoinstituutti OTI 2022. https://www.lvk.fi/document/318710/2CAFA6300EEB9C65FE7EFA1D90729276024F44EDE293FEB6435E3C075A4E1EEC
Räty, Esa: OTI-Päihderaportti. Onnettomuustietoinstituutti OTI 2024. https://www.lvk.fi/document/551159/00D93F3E8A11D4285C3D28CD9BEE7DE17FD1C71DFA770EE4647E0D06C64859D4
Tay, Richard: The Effectiveness of Automated and Manned Traffic Enforcement. International Journal of Sustainable Transportation 3 2009, 178–186.
Tilastokeskus: Tieliikenneonnettomuudet. https://tieliikenneonnettomuudet.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Tieliikenneonnettomuudet/ Viitattu 19.9.2024 (2024a)
Tilastokeskus: Tieliikenneonnettomuustilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT). https://stat.fi/tilasto/ton Viitattu 19.9.2024. (2024b)
